Lohikäärme on hyvin vanha olento. Niitä on tavattu maapallolla niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Tosin on kiistanalaista onko niitä olemassa, sillä nykyaikana nuo olentoparat ovat alkaneet karttaa ihmisiä niin paljon, että vain harvat ovat enää nähneet lohikäärmeitä.

Miltä lohikäärme näyttää:

Lohikäärmeitä on hyvin montaa eri lajia, mutta yleisimmin tavatulla lohikäärmeellä on suomuinen nahka, neljä jalkaa (joskus vain kaksi) ja suuret siivet. On tavattu myös sulkapeitteisiä lohikäärmeitä. Kiinassa ja muualla Aasiassa tavatut lohikäärmeet ovat usein enemmän käärmemäisiä kuin muualla maailmassa asuvat lajit. Euroopassa ja Amerikassa tavatut yksilöt ovat olleet kiinalaisiin verrattuna enemmän pystyasennossa kulkevia ja niiden siivet ovat kokoon nähden huomattavasti suuremmat. Joillain, jo sukupuuttoon kuolleilla lajeilla oli useampikin kuin yksi pää. Monipäiset lajit eivät kuitenkaan pystyneet suojautumaan niin hyvin kuin yksipäiset ja ehkä siksi niitä tapettiin vauhdikkaammin kuin muita lohikäärmeitä. Lajien tappaminen johti monipäiset liskot sukopuuttoon. Usein lohikäärmeiden kaula on pitkä ja vahva. Se helpottaa lentämisen ohjausta samalla lailla kuin pitkä häntäkin. Merissä elävillä lohikäämeillä siivet yleensä puuttuvat ja niiden erikoisominaisuuksina mainittakoon uimista helpottavat räpylämäiset jalat ja hännän päässä oleva leveäksi kehittynyt pyrstö, jonka avulla merikäärmeet saavat vauhtia. Lohikäärmeet ovat älykkäitä olentoja, joten on oltava todella taitava tai onnekas nähdäkseen sellaisen elävänä.

Useimmat nykyään elävät lohikäärmeet ovat kooltaan kaikkea metrin ja jopa sadan metrin väliltä. Suurimpien lohikäärmeiden on kuitenkin yhä hankalampi elää kasvavan ihmiskunnan jaloissa, joten pienemmät lajit ovat yleistyneet.

Historia:

Niin kuin ihmisillä, lohikäärmeilläkin on oma historiansa. Lohikäärmeet syntyivät Maapallolle paljon ennen ihmisiä, huhutaan, että jo dinosaurusten aikaan Maassa oli olentoja, joista lohikäärmeet mahdollisesti polveutuvat. Esimerkiksi lohikäärmeiden oli helppo selvitä siitä valtaisasta meteoriitista, joka maapallolle dinosaurusten aikaan iskeytyi, sillä ne ovat sitkeitä ja muutoksiin sopeutuvia olentoja. Niinpä lohikäärmeet ehtivät kasvattaa suuren, kukoistavan populaation jo kauan ennen ihmisten tuloa.

On mielenkiintoista miten eritavalla lohikäärmeisiin suhtauduttiin eri puolilla maailmaa. Aasiassa lohikäärmeen näkemistä ja ylipäätänsä kaikkea lohikäärmeisiin liittyviä asioita pidettiin hyvänä. Lohikäärmeitä kunnioitettiin ja itämaisissa kansanjuhlissa ja muutenkin otukset olivat suuressa suosiossa. Tämä saattaa johtua siitä, että Itämaisten lohikäärmeiden elintavat olivat rauhallisempia kuin niiden sukulaisten.

Keskiajalla Euroopassa useat ritarit huvittelivat tappamalla lohikäärmeitä. Tuolloin lohikäärmeen tappaminen merkitsi kunniaa ja osoitti sotilaan vahvuuden. Tosin joskus lohikäärmeet ryöstivät tahallaan ihmisen, sillä jotkut lohikäärmelajit pitivät sotilaiden hyökkäyksiä lähinnä naurettavina. Moni lohikäärmelaji kuoli tuolloin sukupuuttoon. Vihdoin, pitkän ihmisten ja lohikäämeitten välisen elintilasta taistelun jälkeen lohikäämeet katsoivat parhaaksi pysytellä piilossa noilta uusilta tulokkailta. Lohikäärmeet etsivät itselleen piilopaikkoja paikoista, joissa ihmisillä oli hankala asua ja piiloutuivat koloihinsa viettämään rauhallista elämäänsä.

Elintavat:

Lohikäämeiden tunnetuin kyky on tulen syökseminen. Jotkut lohikäärmetutkijat arvelevat, että tämä kyky johtuu siitä, että lohikäärmeet paistavat ruokansa tulella, jota ne tuottavat. On myönnettävää, että tulen syökseminen on myös lohikäämeiden jälkikasvun suojelemisen kannalta olennainen kyky. Monet keskiajalla lohikäämettä vastaan otelleet ritarit menehtyivät juuri tuohon liekkimereen, jota lohikäämeet suustaan syöksivät. Ne, joilla ei ole tulensyöksemisominaisuutta ovat kehittäneet itselleen muita kykyjä, mm. myrkyllisyyden tai erittäin nopeat ja terävät kynnet.

Lohikäämeet elävät nykyään niissä paikoissa, joihin ihminen ei mielellään mene. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi etelänapa, autiomaat ja korkeat vuoret. Merissä asustelevat lohikäärmeet, joita myös merikäärmeiksi kutsutaan ovat yleistyneet viimeaikoina. Tämä johtuu siitä, ettei niiden olemassaoloon enää uskota, joten merikäärmeiden surmaaminen on lopetettu kokonaan. Suurin osa lohikäärmeistä on lihansyöjiä, mutta myös pari kasvissyöjälajia on tavattu. Merikäärmeet elävät luonnollisesti syöden suuria kaloja ja meriheinää. Tämän vuoksi lohikäärmeet valitsevat elinalueensa sen mukaan, kuinka hyvät saalistamisen ja piiloutumisen mahdollisuudet paikassa on.

Lisääntyminen:

Lohikäärmeet kuuluvat matelijoihin, joten ne munivat.Yleensä lohikäärmenaaras munii vain kerran elämässään. Lohikäärmeen munat ovat useimmiten hieman soikeita ja hyvin kovakuorisia. Lohikäärmenaaras munii yleensä kerralla 1-10 munaa, lajista riippuen. Hautomisen sijaan lohikäärme emo lämmittää munia tulella, joskus uroslohikäärmekin voi osalistua poikasten kasvattamiseen. Useimmiten ne kuitenkin käyvät saalistamassa emolle ruokaa ja huolehtivat pesän turvallisuudesta.

Kun poikaset kasvavat, joudutaan pesää laajentamaan. Pienokaiset kuitenkin jättävät pesänsä useimmiten parin vuoden ikäisinä, tosin ne saavat vielä kauan vanhemmiltaan opetusta. Lohikäärmeiden keskimääräinen elinikä on viidestäsadasta pariin tuhanteen vuoteen.

Lohikäärmeenetsintäretkelle?

Jos aiot lähteä etsimään lohikäärmeitä, kannattaa varautua usean vuoden pituiselle taipaleelle. Lohikäärmeet piileskelevät usein ihmisille hankalissa olosuhteissa, joten harkitseminen on tarpeen. Jos kuitenkin päätät ryhtyä lohikäärmeen etsintään, kannattaa varautua hyvin, sääolosuhteet huomioon ottaen. Muistikirja, suojautumisvälineet ja järki on hyvä olla mukana. Lohikäärmeet kokevat ihmisen vaaraksi itselleen, joten niitä on hankala lähestyä. Kuitenkin jos pitkän, kärsivällisen lähestymisyrityksen jälkeen saat kehitettyä itsesi ja lohikäärmeen välille ystävyyden, nauti siitä. Ei kuitenkaan kannata kertoa lohikäärmeestä kovin monelle ihmiselle, sillä lohikäärme saattaa joutua vaaraan. Ne ovat aikojen saatossa kehittyneet piileskelijöiksi, joten kunnioita tätä taitoa!